Kroketin MM-kilpailut 2006
Uusi lehti kääntyi historiankirjoissa 3.3.2006 kun Suomen ensimmäinen osallistuja kroketin MM-turnaukseen käveli turnauksen avajaisissa kantaen Suomen kylttiä. Järjestyksessään seitsemännet Golf-kroketin MM-kilpailut järjestettiin Uudessa-Seelannissa 3-12.3.2006.
Paikallisittain hiukan vilpoisissa oloissa vietetyssä avajaisissa oli suuren urheilujuhlan tuntua kun 64 kilpailijaa käveli Te Mata –nimisen krokettiseuran klubirakennuksen ohi järjestäytyen riviin krokettikentälle. 20 maan liput liehuivat lippusaloissa ja Suomen lippu oli siis nyt ensimmäistä kertaa mukana tuossa lippurivistössä.
Avajaispuheessaan maailman krokettiliiton puheenjohtaja David Openshaw toivotti pelaajat tervetulleiksi kisaamaan ja Suomen edustaja, Juha Torkkeli, sai erityishuomion avajaispuheen ”kroketin kehitysmaat” -osiossa. Lämminhenkisessä tilaisuudessa Suomen edustaja toivotettiin mukaan joukkoon raikuvien aplodien saattelemana.
Kilpailut pidettiin 3:n eri krokettiseuran kentillä. Te Mata -krokettiseura
oli keskuspaikka ja kaksi muuta
olivat Rangatira ja Marewa –krokettiseurat. Kaikilla seuroilla
oli omat klubirakennuksensa sekä 4 todella hyväkuntoista kenttää
käytössä. Jäseniä kussakin krokettiseurassa oli n. 100.
MM-turnauksessa 64 pelaajaa oli jaettu 8 lohkoon ja lohkojen sisällä pelattiin kaikki kaikkia vastaan. Jokaiselle tuli alkusarjassa siis 7 peliä ja neljä parasta jokaisesta lohkosta jatkoi CUP-muotoiseen lopputurnaukseen. Ohessa J.Torkkelin pelipäiväkirja kisoista:
Lauantai - 1. pelipäivä ja 1. peli
Oli kylmä. Asteita oli hiukan päälle 10, mutta jäätävä etelätuuli
teki olon epämukavaksi. Lisäksi aina välillä vihmoi hiukan sadetta.
Vastassa oli egyptiläisen ykkösnyrkki Yasser Esmat. Egyptiläiset
olivat voittaneet jokaisen tähän mennessä pidetyn MM-kisan, joten
ilman lisäksi myös kyydin pitäisi olla jäätävää.
Hävisin arvan ja egyptiläinen aloitti kohtuullisella lähestymislyönnilla.
Myös meikäläisen lähestymiset
menivät nappiin. Egyptiläinen pääsi kuitenkin kokeilemaan ensimmäisenä
portista. Hänen huiman kova lyöntinsä kolahti tolpan kautta ohi.
Oli meikäläisen vuoro ja edessä pitkähkö putti. Kädet tärisivät
niin kylmästä
kuin jännityksestäkin. Hieman "air svingiä”, tähtäys ja lyönti.
Pallo meni sukkana portista ja tilanne oli Suomi 1, Egypti 0. Hetki
oli historiallinen niin suomalaiselle kroketille kuin pienelle
miehelle messukylän viheriöiltä.
Egyptiläiset valmentaja huuteli ohjeita suojatilleen, mutta jotenkin hänen pelinsä oli jähmeää. Tilanne eteni tasaisena 3-3:een asti, jonka jälkeen tein muutaman kardinaalimunauksen ja niilin mies livahti 5-3 karkuun. Tämän jälkeen peli jälleen tasoittui ja pisteitä napsittiin vuorotellen tilanteeseen 8-6. Lopussa pelini meni yliyrittämiseen ja niin hävisinkin ensimmäisen pelin pistein 6-10.
2. peli
Vastassa englantilainen Chris Clarke, joka on keikkunut association
kroketin maailmanlistalla viiden parhaan joukossa jo useamman
vuoden. Ennen association pelaajat eivät niin välittäneet Golf-kroketista,
mutta koska golf-kroketti on saanut yhä enemmän harrastajia,
niin myös AC:n pelaajat ovat kiinnostuneet pelistä.
Tästä pelistä ei jäänyt meikäläisen osalta mitään hyvää kerrottavaa.
Chris suorastaan dominoi peliä kovilla ja tarkoilla poisto-lyönneillä
jättäen
meikäläisen epätoivoisena kiertämään kentän reunaa. Pari pistettä
Chris antoi meikäläisen tehdä, mutta nekin säälistä. Toinen peli
Chrisille 10-2.
2. päivä
Oli sunnuntai ja ensimmäinen päivä kun sain nukuttua kunnollisen
yön. Aurinko paistoi - vihdoinkin hiukan lämpöä. Aamupäivän aikana
lämpötila nousi 27 asteeseen.
3.peli ja vastassa sveitsiläinen 70v herrasmies nimeltä Norman
Eatough. Norman pelasi samanlaisella
taktiikalla kuin meikäläinen ja kovia poistoja pelissä ei nähty.
Peli olikin tiukka – edeten tasaisena aina loppuun asti. Norman
johti peliä 9-7, kun sain kavennetua tilanteeksi 9-8. Sveitsiläisen
lähestymislyönti kohti 18:sta portia oli täydellinen. Pallo olisi
mennyt portista, jos vain lyönti olisi
ollut hiukan kovempi. Nyt lyönti jäi 10 cm:n päähän portista. Ajattelin
että peli oli menetty, sillä molemmat palloni olivat 14:sta metrin
päässä ja keinot vähissä. Ei auta - päin piti yrittää osua, mutta
niin ettei Norman pallo menisi portista. Jälleen kerran hiukan
tähtäystä ja sitten lyönti. Palloni lähti lupaavasti kohti sveitsiläisen
palloa ja kuin hidastetusta filmistä palloni lipui palloni eteenpäin
osuen Normanin pallon vasempaan poskeen työntäen sen portin taakse.
Katsomosta kuului hurrausta ja taputuksi. Se oli ehkäpä elämäni
hienoin golf-krokettilyönti. Norman teki
jatkossa lyöntivirheen ja sen seurauksena tasoitin tilanteen 9-9.
Edessä oli 19:sta portti. Jälleen Normanin
lähestyminen oli täydellinen ja meikäläisen epäonnistuttua poistamaan
Normanin ensimmäistä lähestymislyöntiä vei sveitsiläinen pelin
10-9. Katkera tappio, mutta ehkä kokemuksella oli hiukan osuutta
asiaan. Norman kertoi aloittaneensa kroketin pelaamisen 70-luvulla
ja meikäläinen pelasi ensimmäisen golf-krokettipelin
vajaa vuosi sitten.
4. pelissä vastassa oli jälleen englantilainen alan "super
star" Chris Daniels. Pelini sai itseluottamusta edellisestä
kohtuullisen hyvästä tuloksesta ja peli etenikin hyvin tasaisena
tilanteeseen 7-7 asti. Sen jälkeen meikäläisen sipuli sanoi sopimuksensa
irti ja kolautin muutaman helpohkon putin toppaan. Chris pakeni
10-7 voittoon. Pelin jälkeen Chris tarjosi oluen klubirakennuksella
ja kertoi että englannissa on tapana että voittaja tarjoaa oluen
hävinneelle osapuolelle.
Uudessa Seelannissa oli taas tapana, että hävinnyt tarjosi voittajalle
oluen. Hmmm, kannattaa siis hävitä englantilaisille ja voittaa
kiwi-maan miehet :)
3. päivä ja paikkana Marewa
Ensimmäisenä tulee vastaan Nelson Morrow. Nelson ottaa ilmeisesti
kroketin vakavasti, sillä hän huutaa tuomarille.
Hän huutaa tuomarille kun hän tuomitsee Nelsonin tehneen virheen.
Hän huutaa tuomarille myös silloin kun tuomari ei tuomitse virhettä
meikäläisen onnistuneen hyppylyönnin jälkeen. Onneksi Nelson voittaa
pelin, koska olisi pelottanut olla paikalla jos Nelson olisi hävinnyt
pelin.
6. peli ja vastassa Uuden-Seelannin Richard Bonnor. Kumpikin meistä on menettänyt jatkopelimahdollisuudet. Paineita ei pitäisi olla, mutta ainakaan meikäläisen peli ei suju. Määrämittaiset lyönnit menevät metrejä pitkiksi tai jäävät liian lyhyiksi. Poistolyönnit jäävät yrityksiksi ja vielä kun porttiyritykset kilahtavat tolppiin, niin Richard ottaa helpon 10-3 voiton.
4. päivä, paikkana Te Mata
Alkusarjan viimeinen pelikierros järjestettin jälleen Te Matan
krokettiviheriöillä. Vastassa oli Ian Rees. Meikäläisellä taisi
mieli jo harhailla Hobittien maassa eikä yritystä oikein löytynyt.
Hävisin viimeisenkin pelin vaikka vastustajan taidotkaan eivät
päätä huimanneet. Tuloksena 10-8 tappio.
Turnaus meni niikuin hiukan pelkäsinkin. Seitsemän alkusarjan pelistä johdin kuitenkin 5:ssä ja kolme peleistä oli jopa tiukkoja. Totuus kuitenkin on että MM-kisojen taso oli vielä liian kova. Kokemuksena reissu oli hieno ja ideoita pelin kehittämiseen Suomessa tuli myös roppakaupalla.